Takaisin DigPubin kotisivulle 7 YHTEENVETO

Seuraava Edellinen Alkuun
Seuraava Edellinen Alkuun


  • 7 YHTEENVETO


    7 YHTEENVETO

    Lähtökohtana tutkimuksessamme oli kartoittaa UNIX-ympäristössä toimivia rakenteisen tekstin käsittelyyn tarkoitettuja julkisohjelmia ja tutkia, onko näiden ohjelmien avulla mahdollista muodostaa akateemiseen ympäristöön soveltuva julkaisumalli. Tärkein kriteeri mallille oli, että yhdestä ylläpidettävästä tekstiversiosta saadaan muunnettua useita erimuotoisia julkaisuversioita.

    Muodostettavan julkaisumallin perustana oli elektroniseen muotoon tallennettu rakenteinen dokumentti, jolloin tekstiä on mahdollista siirtää laiteympäristöstä toiseen ja muuntaa eri julkaisukanavien vaatimiin muotoihin. Elektronisten dokumenttien hallintaan liittyy oleellisesti myös niiden julkaiseminen, joka on laajentunut kansainvälisen Internet-tietoverkon ansiosta kattamaan yhä useampia maita ympäri maailmaa. Tietoverkon välityksellä tapahtuva julkaiseminen on vielä erilaisten toimintakäytäntöjen kannalta alkutekijöissään, johon oleellisesti vaikuttaa julkaisujen rakenteiden määrittelyyn käytettävän HTML-muotoilukielen jatkuva kehittyminen ja monipuolistuminen. Tästä johtuen julkaisuille ei ole muodostunut yhtenäisiä ulkoasukäytäntöjä, vaan kaikki julkaistavat tekstit on muotoiltu samantyylisten muottien mukaan.

    Tietoverkon täyttyessä mitä erilaisimmista julkaisuista ongelmaksi on muodostunut myös dokumenttien organisointi, ja oleellisen tiedon erottaminen julkaisutulvasta on yhä vaikeampaa. Elektroninen julkaisukanava tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet julkaisujen arvonkorotuksiin ulkoisten tekstilinkkien avulla, joita seuraamalla lukijat saavat lisätietoja kyseisestä aiheesta. Julkaisujen väliset viittaukset saattavat kuitenkin osoittautua käyttäjilleen ratkaisemattomaksi labyrintiksi, josta paluu alkuperäiseen tekstiin voi olla jopa mahdotonta. Toisaalta tiedonjanon saattaa sammuttaa heti alkuun tekstiviittaus, jonka kohdeosoitteesta löytyy vain virheilmoitus tuntemattomasta osoitteesta. Tällaisten tilanteiden estämiseksi verkkojulkaisujen tulisi noudattaa tarkoin harkittua ja organisoitua viittaustapaa, sekä dokumentin sijainnin muuttuessa käyttäjille tulisi tarjota mahdollisuus siirtyä dokumentin uuteen osoitteeseen.

    Akateeminen kommunikointijärjestelmä on kautta aikojen perustunut tutkijoiden väliseen kommunikointiin ja tutkimustuloksien argumentointiin. Julkaiseminen on tutkijoiden tärkein tapa tuoda esiin työnsä tuloksia. Akateemisille julkaisuille tyypillistä on myös niiden rajallinen lukijakunta niiden esoteerisen luonteensa ansiosta. Elektroninen julkaisukanava on otettu vähitellen käyttöön myös akateemisessa julkaisemisessa. Vaikka tekniset edellytykset olisivatkin kaikkien julkaisijoiden ulottuvilla, elektroniseen julkaisemiseen siirtymisen keskeisimpänä hidasteena on yleisesti pidetty alan vanhoillisuutta. Erityisesti niiden tutkijoiden kohdalla, jotka ovat vuosikymmeniä noudattaneet tiettyä julkaisumenetelmää, täysin uuteen menettelyyn siirtyminen vaatisi pitkän totutteluajan. Akateemiset julkaisijat erottaa muista julkaisijoista se, että he eivät pyri saavuttamaan taloudellista tuottoa julkaisuillaan. Toisaalta akateemisessa yhteisössä arvostetaan ja palkitaan julkaisujen määrän mukaisesti, jolloin määrää lisätään jopa laadun kustannuksella. Elektroninen, tietoverkon välityksellä tapahtuva julkaiseminen lyhentäisi julkaisemiseen tarvittavaa aikaa, jolloin aiemmin julkaisuprosessiin käytetty aika olisi mahdollista käyttää julkaistavan tekstin kirjoittamiseen. Koska tietoverkon välityksellä luettavat julkaisut ovat lukijoille jopa ilmaisia, julkaisukanavan tarjoama hyöty on molemmin puoleinen, kun akateemisen julkaisijan tavoitteena ei ole rahallisen voiton tavoitteleminen.

    Elektroniseen muotoon tallennettujen dokumenttien käsitteleminen ja siirtäminen erilaisten ohjelmien avulla on aiheuttanut yhteensopivuusongelmia ja heikentänyt dokumenttien käytettävyyttä. Jotta dokumenttien hyödyntäminen ja hallinta olisi mahdollista organisaation sisällä ja sen ulkopuolellakin, tietoa on ryhdytty käsittelemään yhä vähemmän laiteriippuvassa muodossa. Tätä tarkoitusta varten on kehitetty tekstin loogisen rakenteen merkkaamiseen perustuva Standard Generalized Markup Language (SGML), johon tässä tutkimuksessa kehitetty julkaisumalli perustuu. Tekstiä muunnettaessa rakenteiseen muotoon päätavoitteena on mahdollisimman standardimuotoisen, laitteistoriippumattoman ja erilaiset tekstirakenteet erottelevan dokumentin muodostaminen. Rakenteiseen muotoon muunnettaessa teksti vapautetaan erilaisten laiteympäristöjen ja ohjelmistojen asettamista rajoituksista riippumattomaan muotoon, jolloin sitä voidaan hyödyntää eri organisaatioissa erilaisiin julkaisuvaatimuksiin.

    Tutkimuksessa muodostetun julkaisumallin kehittäminen aloitettiin yleisen ja ohjelmistoriippumattoman julkaisujen käsittelymallin määrittelemisellä. Siinä käsittelyvaiheiksi nimettiin rakenteisen dokumentin tuottaminen ja sen muuntaminen paperi- ja verkkojulkaisuksi. Mallin eri vaiheisiin käytettävien ohjelmien valitseminen aloitettiin kartoittamalla ja testaamalla erilaisia rakenteisten dokumenttien käsittelyyn tarkoitettuja julkisohjelmistoja, joista valitsimme parhaiten julkaisujen käsittelymallin rakenteeseen ja julkaistavien dokumenttien rakenteen asettamiin vaatimuksiin soveltuvat. Ohjelmien testaus toteutettiin asentamalla ne UNIX-koneelle, tutkimalla ohjelmien ominaisuuksia ja arvioimalla, miten eri julkisohjelmat soveltuvat akateemisten julkaisujen käsittelyyn ja miten ne tukevat muita julkaisumalliin valittuja ohjelmia.

    Ohjelmistotestauksen tuloksena totesimme, että rakenteisiin teksteihin perustuvan julkaisumallin rakentaminen pelkästään julkisohjelmia käyttäen on mahdollista, mutta mallin käytettävyydestä joudutaan tinkimään jonkin verran. Oleellisin käytettävyyttä heikentävä seikka oli rakenteisten tekstien käsittelyyn tarjolla olevien tekstinkäsittelyohjelmien vähäisyys ja niiden olemattomat tekstin tulostusmahdollisuudet. Koska julkaisumallissa käytettävä tekstinkäsittelyohjelma perustuu fyysisten SGML-tekstitunnisteiden merkkaamiseen tekstin joukkoon, ohjelmalla ei ole mahdollista määritellä merkattujen tekstikokonaisuuksien ulkoasun muotoilua. Sekä paperi- että verkkojulkaisun muodostaminen tehdään muunnosohjelmalla, joka on käyttäjälle helppokäyttöinen, jos muunnosohjelmassa on kattavasti huomioitu erilaiset tekstitunnisteet ja niiden sisältämän tekstin muotoileminen. Tässä julkaisumallissa muodostettu muunnosohjelma soveltuu sellaisenaan pro gradu -töiden rakennetta noudattaville dokumenteille. Jos tekstissä otetaan käyttöön uusia tekstitunnisteita, joita tässä tutkielmassa ei ole huomioitu, tai tekstitunnisteiden sisältämän tekstin muotoilua halutaan muuttaa, muunnosohjelmat on päivitettävä muutoksien mukaisesti. Pääperiaatteena rakenteisten tekstien muuntamisessa on, että jokaiselle tarvittavalle julkaisumuodolle on tehtävä oma, muunnosohjelman käyttämä määrittelytiedosto, kuten esimerkiksi tässä tutkielmassa tehtiin LaTeX- ja HTML-muunnoksille. Itse määriteltävä muunnosohjelma tarjoaa huomattavasti monipuolisemmat mahdollisuudet tarvittavien dokumenttimuotojen muodostamiseen. Valmiit muunnosohjelmat perustuvat tiettyyn dokumenttityyppimäärittelyyn, jolloin ongelmaksi muodostuu usein määrittelymahdollisuuksien riittämättömyys tai rajalliset mahdollisuudet muunnoksen tuloksena muodostuneen dokumentin muotoilemiseen.

    Tutkimuksessa muodostetun julkaisumallin käytettävyyttä arvioitiin tekijöiden näkemyksien lisäksi pienimuotoisen kyselyn avulla. Kyselyyn vastaajia pyydettiin tutustumaan WWW:n välityksellä tästä tutkielmatekstistä kahdella eri muunnosohjelmalla tehtyyn versioon. Samalla myös tiedusteltiin mielipiteitä verkkojulkaisemisesta ja sen tarpeellisuudesta. Kyselyn tulokset osoittivat, että tietoverkkoa pidettiin hyvänä ja toimivana julkaisukanavana, jonka välityksellä toivottiin julkaistavan enemmän ja monipuolisemmin erilaista aineistoa. Tutkielmatekstien käytettävyyttä arvioitaessa kävi selvästi ilmi, että sopivaa tekstiosien kokoa ja niiden sisältämien viittauksien lukumäärää tiedusteltaessa erilaisia vastauksia oli lähes yhtä monta kuin vastaajiakin. Vaikka verkkojulkaisujen suunnittelumenetelmät noudattelevat tällä hetkellä enimmäkseen tekijöidensä mieltymyksiä, yleisenä mielipiteenä kyselyn perusteella voidaan todeta, että tietoverkko julkaisukanavana soveltuu parhaiten lyhyiden, helposti hahmotettavien tekstien julkaisemiseen.

    Julkaisumallin perustuessa rakenteiseen muotoon tallennetun tekstin muokkaamiseen, sen avulla voidaan helposti havainnollistaa koko rakenteisen dokumentin elinkaari tekstin tuottamisesta julkaisemiseen. Mallin eri vaiheet soveltuvat hyvin opetuskäyttöön, jolloin valmiiden ohjelmien avulla on mahdollista tutustua rakenteisen tekstin muuntamiseen julkaistavaan muotoon. SGML-muotoisten tekstirakenteiden käsittelyyn voidaan myös perehtyä lisäämällä tekstiin uusia tekstitunnisteita, joita ei ole huomioitu muunnosohjelmissa. Tällöin käyttäjän tulee päivittää myös tunnisteilla määriteltyjen tekstirakenteiden muotoilu muunnosohjelman määrittelytiedostoon.

    Julkisohjelmia kartoittaessamme tutustuimme myös joihinkin PC-laiteympäristöön tarkoitettuihin rakenteisten tekstien käsittelyohjelmiin. Nämä ohjelmat lupasivat ainakin esitteiden perusteella monipuolisia ja käyttäjän kannalta havainnollisia toimintoja dokumenttien hallintaan. Toisaalta tämän tutkimuksen aikana käytäntö osoitti, että tällä hetkellä rakenteisten dokumenttien käsittelyyn tarjolla olevat ohjelmat ovat sitä rajallisempia muunneltavuudeltaan, mitä helppokäyttöisempiä ne ovat. Koska jokainen tuotettu dokumentti on yksilö, yleisen ja toiminnoiltaan monipuolisen julkaisumallin kehittäminen vaatii huolellista dokumenttien rakenteiden ja käyttötarpeiden analysointia. Kattavan määrittelytyön tuloksena voidaan muodostaa rakenteisten tekstien ominaisuuksia hyödyntävä käsittelymalli, jonka avulla yhdestä tekstitiedostosta saadaan muunnettua useita eri tarpeita vastaavat versiot.

    Laajemman kuvan saamiseksi julkisohjelmien soveltuvuudesta tässä tutkimuksessa esitetyn julkaisumallin kaltaisen mallin rakentamiseen saadaan ottamalla tutkimukseen mukaan myös PC-ympäristössä toimivat julkisohjelmat. Niin PC- kuin UNIX-ympäristöön on saatavilla myös monia kaupallisia ohjelmia, jotka tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet rakenteisten tekstien käsittelyyn. Kaupallisten ohjelmien tarjoamien mahdollisuuksien vertailu vastaaviin julkisohjelmiin antaa aihetta jatkotutkimukseen, jolloin voidaan vertailla eri ohjelmien tarjoamia ominaisuuksia ja niiden käytettävyyttä. Mielenkiintoista olisi myös selvittää, minkälainen tässä tutkielmassa kehitetyn julkaisumallin toimintaperiaatteen mukainen rakenteisten tekstien käsittelymalli muodostuisi kaupallisilla ohjelmilla.



    SeuraavaEdellinenYlös
    Seuraava Edellinen Alkuun