Takaisin DigPubin kotisivulle 1 JOHDANTO

Seuraava Edellinen Alkuun
Seuraava Edellinen Alkuun


  • 1 JOHDANTO


    1 JOHDANTO

    Paperidokumenttien tulostustarkkuuksien ja -mahdollisuuksien lisääntyessä ja monipuolistuessa dokumenttien hallittavuuteen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Vaikka organisaation tekninen laiteympäristö mahdollistaa laadukkaiden paperidokumenttien tuottamisen, elektroniseen muotoon tallennettujen dokumenttien käsittelyssä saattaa olla yhteensopivuusongelmia alati kehittyvien laitteistojen ja ohjelmistojen takia. Tekstidokumenttien käsittely organisaation sisällä voidaan hallita yhtenäisten käsittelymenetelmien ansiosta, mutta jatkuvasti laajenevat ja kehittyvät tietoverkot tarjoavat tilaisuuden tiedon välittämiseen elektronisessa muodossa eri organisaatioiden välillä. Kansainvälisen tietoverkon tarjoama mahdollisuus tiedon välittämiseen ei kuitenkaan takaa tiedonsiirron onnistumista. Tehokkaan siirtoväylän lisäksi siirrettävältä aineistolta edellytetään yhteensopivuutta kohdeosoitteen järjestelmiin ja käsittelytapoihin.

    Mahdollisimman toimivan ja yhteensopivan dokumenttien hallintamenetelmän perustana on tekstidokumenttien esitysmuoto, jonka mukaan niiden ylläpidettävyys määräytyy. Paperidokumenttien sisältämien tietojen päivitys on ongelmallista, mutta toisaalta elektroniset dokumentit vaativat usein kaikilta dokumenttien käyttäjiltä yhtenäisiä laitteistoja ja ohjelmistoja. Elektronisten dokumenttien ongelmina ovat tiedon siirto ja yhdistäminen, jotka aiheutuvat usein laitteistojen ja ohjelmistojen yhteensopimattomuudesta. Nämä käytännön ongelmat ovat antaneet aihetta yhtenäisten dokumentointistandardien luomiseen.

    SGML (Standard Generalized Markup Language) on ISO:n (International Organization for Standardization) hyväksymä standardi dokumenttien rakenteiden kuvaamiseen. Tämän standardin avulla voidaan parantaa dokumenttien siirrettävyyttä, ylläpitoa ja käsittelyä erilaisissa järjestelmissä. SGML-standardin käyttö on laajentunut yhä useampiin yrityksiin ja rakenteisten dokumenttien käsittelyyn on tarjolla runsaasti erilaisia kaupallisia ja julkisia ohjelmia.

    Internet-verkon käytön yleistyessä yrityksillä, yliopistoilla ja muilla organisaatioilla on mahdollisuus julkaista dokumenttejaan myös tämän maailmanlaajuisen verkon välityksellä. Julkaisuja käsitellään ja julkaistaan WWW:n (World-Wide Web) välityksellä, joka on globaali hypertekstijärjestelmä. Sen avulla voidaan ottaa käyttöön eri palvelinkoneissa olevia dokumentteja, jotka ovat rakenteeltaan WWW:ssä käytössä olevien dokumenttien selaajien ymmärtämässä muodossa. WWW-selaajista yleisimpiä ovat HTML-selaajat (HyperText Markup Language), jotka tulkitsevat kuvaruudulle HTML-muotoon kirjoitettuja dokumentteja. HTML, joka on SGML:n sovellus, on dokumenttien esitystapastandardi. Eri organisaatioissa on tarvetta esittää samoja dokumentteja sekä HTML-muodossa että jossain toisessa SGML-standardin mukaisessa muodossa. Näiden dokumenttien ylläpitämiseen ja tallentamiseen tarvitaan tehokkaita ja joustavia ohjelmistoja, joilla standardimuotoisia dokumentteja voidaan käsitellä.

    Erilaiset dokumenttistandardit eivät välttämättä aina tue tarvittavaa tulostusmuotoa. Esimerkiksi SGML-dokumentin tulostaminen paperille LaTeX-muodossa vaatii tekstimuodon muuntamista, mikä tehdään yleensä muunnosohjelman avulla. Tehokkaan dokumenttien hallintatavan kehittäminen ja käyttöönottaminen vaatiikin tarkan selvityksen sekä organisaation dokumenteista että niiden käsittelytarpeista.

    Tutkimuksemme tavoitteeksi asetettiin rakenteisten tekstien hallintaan tarjolla olevien julkisohjelmien kartoittaminen ja Jyväskylän yliopiston julkaisutuotantoon soveltuvan julkaisumallin rakentaminen näiden ohjelmien avulla. Julkaisumallin rakenteelle määriteltiin tavoitteeksi se, että sen avulla voidaan muodostaa elektroniseen muotoon tallennetusta julkaisusta rakenteinen dokumentti, joka julkaistaan joko paperi- tai tietoverkkoversiona. Tutkimusprosessi painottuikin julkaisumalliin soveltuvien ohjelmistojen testaamiseen. Tutkimuksessa selvitettiin myös yleistä julkaisemisesta sekä elektronisten dokumenttien hallinnan että akateemisen kommunikointijärjestelmän osana. Akateemisesta julkaisemisesta tutkittiin erityisesti sen soveltuvuutta digitaaliseen julkaisemiseen. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitettiin rakenteisten dokumenttien perusteita, koska kehitetty julkaisumalli perustuu SGML-muotoisen dokumentin käsittelyyn. Erityisesti tässä tutkimuksessa on pyritty korostamaan rakenteisten dokumenttien monipuolisuutta ja muunneltavuutta, koska rakenteisen muodon tulisi minimoida erillisten tekstiversioiden ylläpitotarve vain yhteen tiedostoon. Rakenteisen dokumentin ylivoimaisin vahvuus onkin siirrettävyys ja laiteriippumattomuus, joka perustuu sen monipuolisiin muunnosmahdollisuuksiin.

    Tutkimuksen aihe rajattiin käsittämään pääasiassa UNIX-ympäristössä rakenteisten dokumenttien hallintaan tarjolla olevat julkisohjelmat. Tutkimuksen sovellusalueeksi valittiin Jyväskylän yliopiston julkaisutuotanto, jota on tarve siirtää yhä enemmän tietoverkon välityksellä julkaistavaksi. Tutkimusaihe rajattiin siten, että erilaisista rakenteisten dokumenttien käsittelystandardeista tarkasteltiin vain SGML:ää. Lisäksi tutkimuksessa käsiteltävissä elektronisissa julkaisuissa rajoituttiin käsittelemään vain niiden julkaisemista verkon välityksellä, eikä huomioimaan niiden tallennusmuotoon liittyviä teknisiä yksityiskohtia.

    Tämä tutkimusraportti edustaa tässä tutkimuksessa muodostetun julkaisumallin avulla tehtyä paperijulkaisua. Raporttia kirjoitettiin julkaisumallin rakentamisen yhteydessä ja se soveltuikin hyvin testiaineistoksi, sillä pro gradu -tutkielmat edustavat yhtä merkittävää osa-aluetta yliopiston julkaisutuotannosta. Tutkimuksemme osoitti, että pelkästään julkisohjelmia käyttäen on mahdollista tehdä rakenteisiin teksteihin perustuva julkaisumalli. Tällä mallilla voidaan tuottaa yhdestä SGML-merkatusta tekstistä kaksi erimuotoista julkaisuversiota: paperijulkaisu (LaTeX-muotoinen) ja WWW-julkaisu (HTML-muotoinen). Näiden julkaisuversioiden tuottaminen on siis mahdollista yhtä tekstiversiota ylläpitämällä. Sen lisäksi, että tämän tutkimuksen tuloksena muodostettiin yleinen käsittelymalli Jyväskylän yliopiston julkaisutuotannolle, tutkimus palvelee myös aiheeseen liittyvää opetusta, joka on käynnistynyt Jyväskylän yliopistossa syksyllä 1995 digitaalisen median maisterikoulutusohjelmana. Tämä seikka huomioonottaen tutkimusraportin liitteenä on julkaisujen käsittelymallin vaihekohtainen käyttöohje. Se sisältää itse tutkimusraportin sisältöä tarkemmat ohjeet mallin käyttämiseen tekstin tuottamisesta ja SGML-merkkauksesta tekstin muuntamiseen asti.

    Luvussa kaksi on kerrottu yleistä elektronisten dokumenttien hallinnasta, teknologiasta ja julkaisemisesta. Elektronisten dokumenttien julkaisemiseen tietoverkon välityksellä liittyvistä seikoista ja ongelmista on käsitelty sekä dokumenttien suunnitteluun, saatavuuteen ja julkaisukontekstiin liittyviä asioita että tekijänoikeudellisia kysymyksiä ja tekijänoikeuksiin liittyvän lainsäädännön nykytilaa. Luvussa kolme esitellään akateemista kommunikointijärjestelmää ja varsinkin sen tärkeintä osaa eli akateemista julkaisemista eilen, tänään ja huomenna. Rakenteisten dokumenttien peruskäsitteistöä ja tekstin rakenteen kuvaamiseen tarkoitettuja merkkauskieliä (SGML ja HTML) on kuvattu luvussa neljä. Lisäksi luvussa neljä esitellään Jyväskylän yliopiston julkaisujen käsittelymalli, joka perustuu SGML-muotoisten tekstidokumenttien julkaisemiseen joko paperi- (LaTeX-muotoisena) tai verkkojulkaisuna (HTML-muotoisena). Luku viisi sisältää raportit rakenteisten dokumenttien käsittelyyn tarjolla olevista julkisohjelmista, jotka testattiin tässä tutkimuksessa. Näistä testatuista ja raportoiduista ohjelmista valittiin yliopiston julkaisujen käsittelymallin eri vaiheisiin parhaiten soveltuvat ohjelmat, ja tarkemmat kuvaukset näistä ohjelmista sisältyvät lukuun kuusi. Lisäksi tässä luvussa on arvioitu julkaisumallin eri vaiheiden toimivuutta ja käytännöllisyyttä käyttäjän kannalta. Tarkemman tarkastelun kohteena ovat julkaisumallin avulla muodostetut verkkojulkaisuversiot, joiden käytettävyyttä on arvioitu tietojenkäsittelytieteiden laitoksen henkilökunnalle ja opiskelijoille kohdistetun kyselyn lopputuloksien perusteella. Lopuksi luvussa seitsemän on tiivis yhteenveto koko tutkimuksen sisällöstä ja tuloksista.



    SeuraavaEdellinenYlös
    Seuraava Edellinen Alkuun